Suomi on tunnettu erinomaisesta terveydenhuollostaan erityisesti julkisen sektorin puolella. Ihmisten terveydentilaan sekä erilaisten palveluiden ja etujen käyttöön vaikuttaa suuresti maan väestörakenne. Vuonna 2009 suomalaisten elinajanodote oli miehillä 77-vuotta ja naisilla 83-vuotta. Ruotsalaismiehillä elinikä on hieman suomalaisia korkeampi, naisissa ei ole ollut tämän suhteen eroa. 1900-luvulla Suomi sai muut Pohjoismaat kiinni elinajanodotteessa. Eliniän odotetaan ajan myötä olevan entistäkin suuremmassa noususuhdanteessa erityisesti muihin Euroopan maihin verrattuna. Ennusteiden mukaan ikääntyneiden määrä väestöstä tulee kasvamaan huomattavasti seuraavien parinkymmenen vuoden aikana. 85-vuotta täyttäneiden henkilöiden osuus tulee 2030-vuoteen mennessä olemaan merkittävän suuri. Nykypäivänä sanotaankin, että 65-vuotias nainen voi odottaa elävänsä vielä ainakin seuraavat 22 vuotta ja saman ikäinen mies puolestaan 17 vuotta. Terveyskäyttäytymisellä on suuri merkitys yleiseen terveydentilaan. Näitä tekijöitä ovat mm. liikunta, ravintotottumukset, alkoholin käyttö sekä tupakointi.

Terveyden riskitekijät

Suomalaisten yksi kuolleisuuteen suurimmista vaikuttavista syistä on edelleenkin sydän- ja verisuonitaudit. Vuonna 2009 verenkiertoelintensairaudet aiheuttivat 40 prosenttia väestön kuolemista. Alkoholi on myös suuri riskitekijä suomalaisten hyvälle terveydelle. Alkoholin runsas käyttö altistaa monille sairauksille ja ylipainoisuus ei tule yhtään vähempänä pahana sen jälkeen. Ylipainoisuus altistaa esimerkiksi diabetekselle, johon sairastuneiden lukumäärä onkin ollut kasvussa 2000-luvulla. Yksi huolenaiheista tällä hetkellä on myös sosioekonomisten terveyserojen kasvu. Sosioekonomiset ja alueiden välisten erot Suomessa voivat olla huomattaviakin. Muita kuoleman aiheuttajia vuoden 2009 tilastojen mukaan ovat olleet muun muassa: syöpä 22 prosenttia, väkivalta ja tapaturmat 22 prosenttia, itsemurhat kahdeksan prosenttia, dementia 11 prosenttia sekä alkoholiin liittyvät tekijät 15 prosenttia. Esimerkiksi Länsi-Eurooppaan verrattuna sepelvaltimotaudit ovat edelleen Suomessa yleisempiä. Suomalaisten elintavat ja terveydenhuolto ovat kuitenkin parantuneet aikojen saatossa ja täten elinajanodotteen oletetaan pikkuhiljaa nousevan entistä suuremaan kasvuun.

Yhteenveto

Tietojen ja taitojen kehittyessä suomalaisten terveydentilan ennustetaan lähtevän nousuun tulevien vuosien myötä. Jo vuosikymmenien ajan suomalaisten terveys on ollut noususuhdanteessa. Erityisesti naisten keskimääräinen elinikä on muihin Euroopan maihin verrattuna huipputasoa. Eliniän pitenemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat olleet monien kansansairauksien väheneminen, kuten erilaisten sydän- ja verisuonitautien. Syöpäkuolleisuus Suomessa on hyvien syöpähoitojen takia ollut aina matala muihin maihin verrattuna. Tupakan polttaminen on myös viime aikoina vähentynyt, mutta sen vastapainona alkoholin käyttö on taas noussut entisestään. Liikuntaa suomalaiset harrastavat suht säntillisesti, mutta ruokailun suhteen kasviksia ei edelleenkään pinota lautaselle tarpeeksi. Ylipainoisuus on jatkuvassa nousussa, joka altistaa diabetekseen sairastumisen riskille. Sosioekonomiset erot näkyvät esimerkiksi matala ja korkea koulutettujen henkilöiden välillä alkoholin käytön määrässä sekä syödyn ruoan laadussa. Suomalaiset saavat kuitenkin melko hyvin sairauskorvauksia valtiolta. Esimerkiksi vuonna 2010, 78 prosenttia suomalaisista sai sairaskorvauksia lääkäri- ja lääkekuluista.